Uusikaarlepyyn kaupunki

Lapuanjoen rannalla sijaitseva idyllinen Uudenkaarlepyyn kaupunki tarjoaa asukkailleen viihtyisän asuinympäristön ja monipuoliset palvelut. Uusikaarlepyy tunnetaan myös nykyisin museona toimivasta Zacharias Topeliuksen lapsuudenkodista.

Tietoa Uudenkaarlepyyn kaupungista

Perustettu
1620
       
Väestö
7 378 asukasta
(31.12.2006) 
Pinta-ala
737,15 km2
 
Maapinta-ala
732,41 km2
 
Vesipinta-ala
4,74 km2
(sisävesiä) 
Asukastiheys
10 asukasta/km2
 
  
Tuloveroprosentti
19,00 %
(v. 2007)
Yleinen kiinteistöveroprosentti
0,70 %
(v. 2007)
   
Kaupunginjohtaja
Gösta Willman
 
Kotisivut
www.uusikaarlepyy.fi
 
Sähköposti
nykarleby.stad-nykarleby.fi
 

Uusikaarlepyyn sijainti

Lääni
Länsi-Suomen lääni
Maakunta
Pohjanmaan maakunta 


Uusikaarlepyyn historia

Pienen kaupungin alkutaival

Uudenkaarlepyyn asutus on hajallaan eri kylissä Lapuanjoen varrella, rannikkoa pitkin ja Pohjanmaan läpi vedetyn radan tienoilla. Kaupunkikuvaan kuuluvat yksinkertaiset puutalot ja leveät kadut. Puistikko ja puistot lisäävät rehevää vaikutelmaa.

Uudenkaarlepyyn pitäjä syntyi vuonna 1607, kun osat Pedersören ja Vöyrin pitäjistä yhdistettiin uudeksi seurakunnaksi. Lepuan kylä uudessa pitäjässä ylennettiin Nykarleby-nimiseksi kaupungiksi 1620. Se nimitettiin 1648 hallituspaikkakunnaksi maaherralle ja 1652 Kaarleporin kreivikunnan pääpaikkakunnaksi.

Kehitys oli kuitenkin hidasta, ja vuosisadan lopussa koko kaupungin olemassaolo oli uhattuna. Uusikaarlepyy kukoisti jonkun verran 1700-luvun loppupuolella, mutta sitten alkoi taantuma, joka kesti pitkälle seuraavan vuosisadan puolelle.

Kulttuuri- ja koulukaupunki

Uuttakaarlepyytä on joskus nimitetty runoilijoiden kaupungiksi, sillä Topeliuksen ja Eklundin lisäksi Mikael Lybeck ja Joel Rund liittyvät kaupungin historiaan. Topeliuksen lapsuudenkoti on nykyisin sisustettu museoksi, samoin hänen kesäkotinsa Majniemi Uudenkaarlepyyn saaristossa.

Kaupungissa on tämän lisäksi tusinan verran museoita, joista Uudenkaarlepyyn Museo on merkittävin. Museo avattiin 1953, ja se sijaitsee eräässä kaupungin vanhimmista rakennuksista. Museo kuvaa varakkaiden kaupunkilaisten elämää ja elämäntapaa menneinä aikoina.

Uudellakaarlepyyllä on vanhat perinteet koulukaupunkina. Sinne perustettiin 1640 maakunnan ensimmäinen oppilaitos, triviaalikoulu, joka kuitenkin jo 1684 siirrettiin Vaasaan. Sittemmin Uudellakaarlepyyllä on ollut suuri sivistyksellinen merkitys ruotsinkielisen miespuolisen seminaarin ansiosta, joka toimi paikkakunnalla 1873—1970.

Anders Svedberg perusti 1862 Munsalaan ensimmäisen suomenruotsalaisen kansakoulun, joka vuodesta 1976 on toiminut suomenruotsalaisena koulumuseona.

Kapearaiteinen rautatie Pohjanmaan radalta kaupungin keskustaan vihittiin käyttöön 1899, mutta se myytiin 1916 ja kiskot kuljetettiin pois. 100 vuotta käyttöön vihkimisen jälkeen jälleenrakennettiin osa kapearaiteisesta radasta museotarkoitukseen. Uusi leveäraiteinen rata avattiin liikenteelle 1949, mutta tämän radan liikenne lakkasi 1982.

Nousukausia ja konkursseja

1808—09 sodan aikana käytiin taistelu Juuttaalla muutama kilometri nykyisen kaupungin keskustan ulkopuolella. Merenkulku, laivanvarustamot ja kaupankäynti kasvoivat voimakkaasti rauhansopimuksen jälkeen, ja kaupungin suuruudenaika ajoittui 1830—50-luvulle.

Melkein koko Uusikaarlepyy tuhoutui tulipalossa 1858. Moni yritys teki vararikon. Tuhoisin vaikutus kaupungille oli Uudenkaarlepyyn osakepankin konkurssilla 1913.

Uusikaarlepyy oli kauan maan pienin kaupunki. Uudenkaarlepyyn maalaiskunnan, Jepuan, Munsalan ja Uudenkaarlepyyn kaupungin yhdistämisen jälkeen 1975 syntyi uusi, kookkaampi Uusikaarlepyy. Munsala ja Jepua kuuluivat aikaisemmin Uudenkaarlepyyn seurakuntaan, mutta muodostivat myöhemmin itsenäiset seurakunnat. 1900-luvun viimeisinä vuosikymmeninä Uusikaarlepyy muuttui maanviljelyseudusta teollisuus- ja palvelusuuntaiseksi seuduksi.



Uusikaarlepyyopas 7 mars 2008.


Läs mer:
Fler stadsbeskrivningar.
(Inf. 2008-03-09, rev. 2008-03-09.)