PETRUS NICOLAUS MATHESIUS

MAANTIETEELLINEN VÄITÖSKIRJA POHJANMAASTA

DISSERTATIO GEOGRAPHICA
DE
OSTROBOTNIA

1734

SUOMENNOS TIMO SIRONEN

OULUN YLIOPISTO

OULU 2008

 

[— — — ]

 

NELJÄS PÄÄLUKU

KORSHOLMAN LÄÄNISTÄ

 

§. I.

Pietarsaaren Pitäjästä

[— — — ]

 

§. II.

Uuden Kaarlepyyn pitäjästä*7

[*7= översättarens not om att paroecia (pitäjä/socken) i originalet undantagsvis är skrivet med gemen och att i översättningen gjorts sammalunda.]

 

Jotkut kertovat, että tämä pitäjä on saanut nimityksensä Nie-Carleby Kunniakkaan muiston Kuninkaalta Kaarle IX:ltä, kun hän erotti sen Pietarsaaresta. En voi kieltää, että pitäjä viittaa saaneen nimensä Carleby K. Kaarle IX:ltä, mutta syystä epäilen, onko pikkusana Nie laitettava eteen: ainakin seurakunnan sinetissä sanotaan Ny. Carle. By, ja pitäjän rukouskirjassa, joka annettiin V. 1637 Mitä Kuuluisimmalle Itä-Pohjanmaan Käskynhalt. Hra Melchior von Wernstedtille, a) sitä kutsutaan nimenomaan sanoilla Nye-Carleby, koska ero kirjainten y ja i välillä tehtiin tarkka ero. Tämän nimityksen syy taas oli se, että se eroaisi Kaarlelasta, joka oli pitänyt Kaarlepyystä saatua nimeä pidempään hallussaan.

Pitäjää ympäröivät pohjoisessa Pietarsaari, idässä Lapua ja etelässä Vöyri, kun taas lännessä se kääntyy merelle päin. Lapuanjoki, joka täällä saa osakseen nimen

Uusikaarlepyynjoki, kulkee Kaupungin ohi eteläiseltä ilmansuunnalta ja siitä yhden penink. päässä laskee mereen. Suurin osa asukkaista on valinnut asuinsijansa joen kummaltakin rannalta; loput pitävät asumuksensa merenlahtien äärellä. Rannikolla on runsaasti saaria; tunnustan vilpittömästi että en tiedä niiden nimiä enkä sijaintia.

Arvelen, että tämä pitäjä on V. 1611 [skall vaar 1607] erotettu Pietarsaaresta, minkä ainakin kirjoitus ja sinettiin painettu vuosi NY. CARLE. BY. ano. 1611. sochn. varsin selkeästi ilmaisevat, kuten myös C-kirjain, jolla merkitään Kuninkaallista Kruunua. Vaikka yllä siteerattua kirjettä tutkittaisiin tarkasti, oivaltaisi kuka tahansa helposti, että se ei tässä asiassa väitä minua vastaan. Ensimmäinen kirkko pystytettiin tänne heti pitäjän erottamisen jälkeen, ensimmäisen Kirkkoherran ja Rovastin, Jakob Sigfridinpojan, aikana; hänen nimensä on luettavissa Uppsalan kokouksen Päätösasiakirjassa - hän oli tuohon aikaan Pietarsaaren Kappalainen. Hänen poikansa Jakob Jakobinpojan vaivannäön ansiosta kirkkoa laajennettiin ja se sai koristeekseen tornin. Myöhemmin, noin vuonna 1708–1710, kirkko rakennettiin kaupunkiin. Vähäisen välimatkan päässä kaupungista on Kirkkoherran maatalo, mutta Kappalaisten, joita on kaksi, asuinsijat ovat kaupungissa. 1 ¼ penink. etelään voi käydä katsomassa Munsalan kappelia, jossa on ollut kauan aikaa ennen Pietarsaaresta erottamista jumalanpalveluksia varten kirkko, joka ei kuitenkaan vielä ole sattunut saamaan omaa erillistä pappia. Tämän seurakunnan itäinen ja ylin osa kuuluu Härmän kappeliin, joka on Lapuan pitäjän vallan alainen. Vexalan kylässä Valtioneuvos Hra Kreivi Claudius Tott hankitutti itselleen maatilan, eli Ladugård ru., joka Reduktion kautta V. 1674 julistettiin Kruunun omaisuudeksi. Päättelen, että tämä on se Carleborg, jonka yllä siteeratussa Päiväkirjassaan Mitä Kunnioitettavin Hra Toht. Wallin mainitsee.

Asukkaat uhraavat vaivannäköä maatalouteen ja tervan polttamiseen.

Täällä löytyy 114 1/3 manttaalia.


a) Ylevä jalosukuinen Herra Maaherra, teidän korkeudellenne osoitamme nöyrimmästi uskollista palvelualttiutta ja mitä avuliaisinta kuuliaisuutta niin kauan kuin elämme jne. Ja me Uudenkaarlepyyn pitäjän köyhät alamaiset olemme pakotettuja antamaan Teidän Korkeudellenne mitä nöyrimmin tiedoksi, että me köyhät alamaiset korkea-arvoisen muistossa nyt Jumalan luona autuaana kuningas Kaarle IX:n armollisimman tahdon ja vahvan tarkoituksen mukaan olemme erotetut uudeksi pitäjäksi Pietarsaaren pitäjästä. Sitten kun meidät oli mitättömin manttaalein näin erotettu, me köyhät alamaiset jouduimme silloin käymään meidän armollisimman esivallan Hänen Majesteettinsa Leskikuningattaren, muistossa jumalaapelkääväisen, Kuningatar Kristiinan luona ja saimme Hänen Majesteettinsa käskykirjeen käskynhaltijalle, kunnioitettavalle Erik Harelle, että hänen kunnia-arvoisuutensa järjestäisi asiat meidän välillämme. Silloin meille luovutettiin joitakin manttaaleja Pietarsaaresta, jolloin me molemmin puolin olimme tyytyväisiä ja sovimme niistä kylistä ja talonpojista sekä kirkonveroista, jotka kuuluisivat meidän pitäjällemme; sen jälkeen pietarsaarelaiset ovat hankkineet kuninkaallisen vahvistuskirjeen, jota vastaan emme edes tohdi sanoa mitään, vaan ainoastaan valitamme majoituksista ja kyydityksistä, jotka meille köyhille alamaisille on sietämättömästi sälytetty ympärillä olevista pitäjistä. Sillä siitä lähtien kun meidät on mitättömin manttaalein järjestetty uudeksi pitäjäksi, Uudenkaarlepyyn kaupungille on annettu privilegio kylään, jossa on kaksikymmentäkahdeksan savua eli talonpoikaa.

Menneenä kesänä, kun matkustelin pitkin Roslagenia tutkiakseni Pohjanmaan Antikviteettejä, tapasin Mitä Jalosyntyisimmän Hra Majuri Melchior von Wernstedtin, Uthälin Vapaaherran, jolle olen velkaa paljon kiitoksia hänen minuun kohdistamansa suopeuden vuoksi.


Kapitlet Uuden Kaarlepyyn pitäjästä ( sid 124–126) i Maantieteellinen väitöskirja Pohjanmaasta (2008). Översättning av kapitlet De paroecia Nya-Carleby i Dissertatio geographica de Ostrobotnia, Petrus Nicolaus Mathesius avhandling pro gradu (1734).
ISBN 978-951-42-8734-3.


Timo Sironen tillhandahöll med kommentaren:

Översatt från latin till finska av FD, universitetslektor i antikens språk och kultur Timo Sironen och från 1600-talssvenska till finska av FD, professor i nordisk filologi Paula Rossi. Översättningen utgavs med anledning av Uleåborgs universitets 50-årsjubileum 2008. Redan 1843 kom den svenska översättningen av J. F. Ticklén.

Sironen arbetar med en översättning till finska av Olof Hermelins Hecatompolis Suionum – Svenskarnas hundra städer, från slutet av 1600-talet som så sent som 2010 utgavs på svenska. Av de sammanlagt 101 dikterna är 91 bevarade. Tyvärr är dikten om Nykarleby en av de förkomna.


Läs mer:
Petrus Nicolaus bror Georg Mathesius.
Texten på svenska.
Fler stadsbeskrivningar.
(Inf. 2012-02-12, rev. 2012-03-28 .)