Uusikaarlepyy
Nykarleby
Upy 516,875 [Första numret avstånd i kilometer från Helsingfors.]
Öppnad 10.4.1949 persontrafik upphörde 3.6.1956 godstrafik upphörde 1.6.1982
+ Uusikaarlepyy
Uusikaarlepyy 1910. Kaupunkikartta 1:20 000. Kapearaiteinen yksityisrata kulkee kaupunkialueen eteläreunan poikki.
Förstoring.
Suomen maantieteellinen seura
Kun Pohjanmaan rata linjattiin, jäi Uudenkaarlepyyn kaupunki yhdeksän kilometriä radan länsipuolelle. Kaupunki sai radan varren Kovjoen aseman, mutta matka Kovjoesta Kaupunkiin oli hankala. Uusikaarlepyy oli muutenkin jäänyt suuremman Pietarsaaren varjoon kauppa- ja satamakaupunkina. Kun Uusikaarlepyy ei saanut valtion rautatietä, rakensi kaupunki itse vuonna 1899 kapearaiteisen rautatien Kovjoelta Uuteenkaarlepyyhyn ja edelleen Andra sjön rannalle. Rakennustyöt käynnistyivät kevättalvella ja rata valmistui lokakuussa. Uudenkaarlepyyn asema sijoittui kaupungin kaakkoiskulmalle, josta rata Andra sjöhön kulki kaupungin halki eteläisintä katua pitkin.
Yksityisrata kärsi alusta saakka monista vaikeuksista: henkilöliikenteen yhteyden muihin rannikkokaupunkeihin olivat heikot sisämaan kautta kierrettäessä, ja tavarakuljetukset suunnattiin mieluummin Valtionrautateitä myöten Pietarsaareen, jolloin vältyttiin siirtokuormaukselta. Lisäksi Andra sjön satama-allas oli liian matala suurille aluksille. Kaupunki myikin ratansa vuonna 1916 ja kiskot päätyivät Hangon linnoitustyömaalle.
Toisen maailmansodan jälkeen, vuosina 1948–49, Uuteenkaarlepyyhyn rakennettiin Valtionrautateiden rata. Asema rakennettiin vuonna 1948, jolloin maa oli vielä sodan jälkeisen tarvikepulan kourissa, ja asemarakennuskin jäi kovin vaatimattomaksi. Pääosin vanhan kapearaiteisen radan penkereelle rakennettu uusi rata avattiin liikenteelle huhtikuussa 1949. Kaupungin tuntumassa uusi rata kaartui vanhalta ratalinjalta kohti pohjoista, ja asema sijoitettiin kaupungin koillis-puolelle, jonne muodostui teollisuus- ja varastoalueita. Uudella radalla ajetuin kiskoautovuoroja, jotka kulkivat Uudestakaarlepyystä Kovjoen ja Pännäisten kautta Pietarsaareen.
Myöskään uusi rata ei ollut mikään suuri menestys. Henkilöliikenne lopetettiin kannattamattomana jo 1956, tavaraliikenne 1982, ja rata purettiin syksyllä 1983. Asemarakennus ja tavaramakasiini ovat yksityisomistuksessa kunnostetut vuosituhannen vaihteessa.
Bergström et al. 1993, Rautatiehallitus 1937a, 1962, Wiik 2003.
Uusikaarlepyy 1947. Pitäjänkartta 1:20 000. Rakenteilla oleva leveäraitainen rata kaartuu kaupunkialueen itäpuolelle.
[Som synes fanns planer på att förlänga Källbackgatan till Kvarnvägen. Ännu ett exempel på att man inte alltid kan lita på kartor, för ibland tas planerat med.]
Förstoring.
Maanmittauslaitos.
Kaupunki ilman rautatietä
Suomen itsenäistyessä 1917 lähes kaikki maamme kaupungit olivat rautatieverkoston piirissä. Kaupungeista Lahti ja Hanko olivat saaneet rautatien jopa ennen kaupungiksi tuloaan. Ilman rautatieyhteyttä oli viisi kaupunkia: Maarianhamina, Naantali, Uusikaupunki, Heinola ja Uusikaarlepyy. Naantali ja Uusikaupunki saivat rautatien 1920-luvulla, Heinola 1930-luvulla ja Uusikaarlepyy 1940-luvulla, joten vuodesta 1949 Maarianhamina oli anoa kaupunkimme ilman rautatietä. Kun Loviisan rata muutettiin leveäraitaiseksi 1960, voitiin kaikkiin manner-Suomen kaupunkeihin kulkea leveäraiteisia ratoja myöten – tosin Uudenkaarlepyyn henkilöliikenne ehdittiin lopettaa jo 1956.
Tilanne muuttui kuitenkin uusien kaupunkien perustamisen myötä; kapearaiteisen yhteyden päässä sijainnut Forssa tuli kaupungiksi 1964, mutta liikenne radalta lopetettiin 1974. Vuonna 1977 kaikista kauppaloista tuli kaupunkeja, ja näin maahan syntyi useita kaupunkeja Ilman rautatietä. Vanhoista kaupungeista Kristiinankaupunki menetti ratayhteytensä ensimmäisenä 1982.
Tutkittaessa kaupunkien rajoja voidaan kuitenkin huomata, että Uudenkaarlepyyn alueellakin on ollut rautatie koko Pohjanmaan radan olemassaolon ajan, sillä kaupungin maat ovat ulottuneet kapeana kaistaleena radan Itäpuolelle saakka. Myös Forssan alueella kulki rautatie kapearaiteisen radan lakkauttamisen jälkeenkin, sillä alueliitoksen myötä vuodesta 1969 Forssa ulottui Matkun asemalle saakka. Toisaalta Porvoon kaupungin alue ei ulottunut vielä Suomen itsenäistyessä asemalle saakka, vaan alue liitettiin maalaiskunnasta kaupunkiin 1925. |
Uusikaarlepyy 1971.
Tapio Keränen
|
