Viljelijät pysyivät kärryillä

Suurin osa traktoriperäkärryistä oli kotitekoisia 50-luvun lopulla ja vielä pitkälle myös 60-luvulla. Niitä väsäiltiin maakunnissa vanhoista kuormaautojen rungoista ja taka-akselistoista. Kätevä isäntäsai tällä tavalla kärryn traktorinsa perään melko huokealla.

Perävaunun rakentamisessa saatettiin lisäksi tarvita kyläseppää, joka taivutti runkopalkit vetoaisan muotoon ja hitsasi siihen vetolenkin. Suunnittelun ja toteutuksen avuksi tarjolla oli monia traktoriperäkärryjen piirustuksia, joita sai tilata muun muassa Maatalouskoneiden tutkimuslaitokselta tai Työtehoseurasta.

Kun viljelijä hankki jostakin vanhan kuormurin rungon ja taka-akseliston, siinä oli tavallisesti paripyörät. Tällainen rakenne ei välttämättä ollut paras mahdollinen, sillä tuplapyörien vetovastus oli suurempi kuin yksittäispyörien. Lisäksi paripyörien väliin tunkeutui helposti maa-ainesta.

Jotkut rakensivat myös vetäviä peräkärryjä kotikonstein. Silloin välityssuhteet piti järjestellä siten, että perävaunun pyörät pyörivät vedossa vähän hitaammin kuin traktorin takapyörät. Tavallisesti nivelakseleiden väliin asennettiin kuorma-auton vaihteisto, jonka avulla saatiin sopiva välitys. Tästä seurasi kuitenkin se, että käytettävissä oli ainoastaan auton peruutusvaihde eteenpäin ajoa varten. Se johtui siitä, että kuormurin perän pyörimissuunta on päinvastainen kuin traktorin voimanottoakselin. Ratkaisu tähän pulmaan löytyi suunnanvaihtimesta. Sen toisena tehtävänä oli täsmätä traktorin ja perävaunun välinen nopeusero.

Vähitellen tehdastekoiset perävaunut alkoivat syrjäyttää kotikonstein toteutetut kärryt. Tunnettuja kotimaisia valmistajia oli lukuisia. Niistä mainittakoon Velsa, Nummi, Rysky, Weckman, Jouper, Topi, Turme tai Terä. Myös ulkolaisia merkkejä oli tarjolla, muun muassa Ferguson ja Bögballe olivat edustettuina. Lisäksi kuvastoissa vilahti joitakin kaksiakselisia, vankkurimallisia vaunuja, mutta niiden myynti taisi jäädä hyvin vähäiseksi.

Kun hydrauliikka valtasi alaa maataloustraktoreissa, niihin ilmaantui näppärä uutuus, hydraulinen vetokoukku. Sillä sai kärryn aisan nostettua kohdalleen. Lisäksi hydraulisten kippien ilmaantuminen traktoriperäkärryihin oli huima kehitysaskel.

Vesa Rohila

 

Anledningen till att artikeln publicerades var, förutom att det är intressant med något så udda som släpvagnshistoria, är att den var illustrerad med en annons från Joupers:

.
Förstoring.




Johan Willman tillhandahöll med kommentaren:

Annonsen  fanns i en bilaga till tidningen Maaseudun Tulevaisuus 12.9.2012.
Ganska kul att en sådan sak finns i en av Finlands största dagstidningar, tredje största tror jag och räknas till dagstidning när den kommer ut tre gånger per vecka. Artikeln handlade om hur Joupers och andra verkstäder gjorde ritningar och tillverkade komponenter till kippanordningar för att installeras av bönderna eller bysmeder i kärror man själva byggde.



Läs mer:
Jouperfabriken av Erik Birck.
Fler tidningsartiklar.
(Inf. 2012-09-24, rev. 2012-09-24 .)