Uusikaarlepyy on maan hiljaisimpia

käytiin tässä valokuvausharrastelija Uotilan kanssa Uusikaarlepyyssä. Vanha tietosanakirja väitti, että se olisi Suomen pienin kaupunki, jolla on vain paikallista merkitystä lähimmän ympäristön keskustana. Se tieto pienuudesta oli vanha, mutta merkityksestä en mene väittämään mitään.
     Vaikka kyllä se kaupungiksi on pieni. Pinta-alaa on yli 700 neliökilometriä, mutta keskusta on kuin eksyksissä. Kuin suuresta kaupungista olisi vahingossa ajautunut kappale asemakaavaa sille kohtaa Lapuanjokea.
Jännää siellä oli kaupungin täysi ruotsalaisuus. Musiikkikaupan ikkunassa mainostettiin vain umpiruotsalaisia yhtyeitä. Oli Vikingarna, Kikki, Herreys, Pernilla, Wizex ja Stefan Borsch.
     Oltiin jo etukäteen päätetty, että ruotsin sanaa ei puhuta. Kuin uhmalla, kun kaupungin väestöstä yli 90 prosenttia on ruotsinkielisiä. Ja kuinkas sitten kävikään? Uusikaarlepyyläiset osasivat suomea. Yhteenkään ihmiseen ei törmätty, joka olisi ollut ummikkoruotsinkielinen.

• Paikallinen kuuluisuus Uusikaarlepyyssä tuntui olevan kirjakauppias Josef Herler, jonka nimeen törmää kirjakaupan lisäksi museossa. Uudenkaarleypyyn museon virallinen nimi on Uudenkaarlepyyn museo, mutta paikallinen väki puhuu museon esittelijäpojan mukaan itsepintaisesti Herlerin museosta.
     Hauska museo, muuten. Vanha, matala, punaiseksi maalattu talo, jota ympäröivän aidan portilla sireenipensaiden vieressä odottaa museoon sisäänvetäjä: vanhanaikaisiin vaatteisiin pukeutunut komea naisnukke.
     Ja sisäpuolella oli upeita, vanhoja teatteripukuja, joita Herler keräili. Näytti kyllä keränneen muutakin. Peräkamarin grammarissa oli valmiina soitettavaksi 78-nopeudella Willard Ringstrandin Bondvals.

• Suomen ainoa ruotsinkielinen paikallisradioasema on aloittamassa toimintaansa Uusikaarlepyyssä tulevana syksynä. Ruotsinkielisyyden lisäksi asemasta saattaa tulla myös Suomen ainoa kaksikielinen paikallisradioasema.
     – On ollut puhetta siitä, että käytettäisiin molempia kieliä, kertoo yksi Ab Nykarleby Lokalradio Oy:n taustahahmoista, pankinjohtaja Allan Blom.
     – Joudumme käyttämään paljon free lancer-toimittajia, ja jos he haluavat tehdä ohjelmia suomeksi, miksi ei. Meille se on ihan sama. Ilmoittajia ajatellen se voisi jopa auttaa meitä, Allan Blom mietiskelee.
     Uusikaarlepyyn radioaseman ohjelmien on kaavailtu alkavan lokakuun alussa. – Mutta voi se olla aikaisemminkin, huomauttaa Blom.
     Ohjelmia lähetetään viitenä päivänä viikossa, maanantaista perjantaihin aina aamuisin 2,5 tunnin ajan. Iltapäivisin ja pyhinä saatetaan lähettää erikoisohjelmia aina tarpeen tullen.

Puhelin
keskeisenä
• Radioasema palkkaa pari vakinaista työntekijää, toimittajan ja teknikon. Lisänä ovat free lancerit, joita Allan Blom toivoo olevan paljon.

     – Yleisöltä pitäisi myös tulla uutisia ja vinkkejä. Ohjelmasta on tarkoitus muotoilla sellainen, että lähetykseen voisi aina soittaa ja olla ohjelmassa saman tien mukana. Puhelin on hyvin keskeinen työkalu, Blom toteaa.


"Vain hobby"
• Allan Blomin lisäksi paikallisradiohankkeen takaa löytyvät lehtori Östen Engström ja lehtori Bengt Kummel.
     – Kukaan meistä ei tee ohjelmia, kiirehtii Allan Blom kertomaan. – Asemalla ei ole poliittista taustaa, vaan kyseessä on paremminkin vain hobby, harrastus. Meillä on jo ennestään pieni studio ja antennin saamme vesitorniin.
     – Taloudellisesti ajatellen aseman kuuluvuusalue on aika rikas, joten mainostajat ovat myös olleet kiinnostuneita hankkeestamme. Sallittu kuuden prosentin osuus ohjelma-ajasta mainoksille riittää meille hyvin, vaikka aikaa ei myytäisi kokonaankaan, Blom laskeskelee

.

• Uusikaarlepyy sai kaupunkioikeudet vuonna 1620.
• 91,1 prosenttia kaupungin asukkaista on ruotsinkielisiä. • Kymmenen vuotta sitten siihen liitettiin Munsalan, Jepuan ja Uudenkaarlepyyn maalaiskunnat, jolloin sen kokonaispinta-ala nousi 722,33 neliökilometriin. Asukkaita on runsaat 7 700.
• 48 prosenttia asukkaista saa toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta, 18 prosenttia palveluista, 17 prosenttia teollisuudesta ja 8 prosenttia kaupan piiristä.
• Suurin yritys on turkiseläintarhauksen ja nahka-alan Oy Keppo Ab.
• Valtuuston 27 paikkaa jakautuvat kolmen puolueen kesken: RKP 21, SKDL 3 ja SDP 3.
• 1714 Napuen taistelussa venäläiset miehittivät kaupungin, jolloin suurin osa asukkaista pakeni, useimmat heistä Ruotsiin. Osa palasi rauhanteon jälkeen 1721.
• 1830–1850-luvut olivat edistyksen aikaa lähinnä kaupan ja merenkulun alalla. Yli puolet kaupungin 15 vuotta täyttäneistä miehistä oli silloin merillä.
• Kaupunki paloi melkein kokonaan 1858, jonka jälkeen harkittiin kaupungin siirtämistä Oravaisiin. Palosta säilyi vahingoittumattomana muun muassa nykyisin kaupungintalona toimiva triviaalikoulu, joka on rakennettu 1600-luvulla.
• Kaupungin pääosa sijaitsee Lapuanjoen itärannalla, jossa on myös ison vihan aikana rakennettu, vuonna 1708 valmistunut puukirkko. Puuta on myös joen yli johtava silta, joka on rakennettu 1815.